Mustikassa ynnä muuta

maanantai 21. heinäkuuta 2014

Olen ollut pari päivää ihan itsekseni kotona.

Se on ihan parhautta - kuten tavataan sanoa... 

Kerronpa mitä kaikkea tänään (hups, siis eilen) tein: 

  • juoksin tunnin lenkin ukkosta uhmaten
  • lenkin jälkeen kiersin saman reitin pyörällä, sillä olin havainnuut mustikoita matkan varrella, joita halusin poimia talteen.
  • puhdistin ja pakastin kahden kilon mustikkasaaliini
  • ystäväni poikkesi salaatille ja kaffelle. Jälkkäriksi jätskiä mustikoilla.  Lopuksi tein hänelle kasvopuhdistuksen Skinvigorate puhdistusharjalla
  • kitkin rikkaruohoja
  • aloitin pensasaitojen leikkauksen
  • tein listaa tyttären lukiokirjoista (Huom! Ovat myynnissä)
  • kaivoin kameran jemmasta ja otin parit fiiliskuvat, eli tarkoittaa satunnaista räpsimistä :9







Kummasti mahtuu yhteen päivään kaikenlaista mukavaa ja
 olo on hyvä kun on saanut tehtyä asioita, joita on mielessään pyöritellyt
.


Niin missäs perheeni?

Paljastettakoon, että he ovat 4 päivän Pietarin matkalla, josta sainkin jo yhden kuvan:



Aika vaikuttavaa!

Hyvää alkavaa viikkoa töihin ja lomalaisille! 

Nyt meitä hellitään keleillä :)







Siskot

lauantai 19. heinäkuuta 2014

Minulla on kolme siskoa.
Tänään se kolahti: On paljon naisia, joilla ei ole yhtään siskoa.
Mitä he ovatkaan jääneet vaille. Sellaista jota minulla on yllin kyllin. Varsinkin kun meillä neljällä on hyvä yhteys, lämpimät välit. Turvallisuuden tunne; mitä tahansa sattuu, aina he ovat lähellä olemassa, tukemassa, jakamassa ja rukoilemassa.

Mieleeni tulee; jolle on paljon annettu, sitä tulee jakaa ja hyvä tulee laittaa kiertämään...

Naistenpiiri, sisaruksiahan me kaikki.

Nyt alan ymmärtää. Voimme kokea sisaruutta ja yhteyttä ilman biologisia siteitä. Ehkä minun kutsumukseni tässä maailmassa on jakaa sisaruutta niille,  joilla ei ole siskoja.

very simple.




 Siskoja tarvitaan, mutta välillä on hyvä olla yksinkin. Tällä hetkellä saan kokea jotain ainutlaatuista; olla yksin kotona neljä yötä, sillä perhe lähti Pietariin.

 And I love it!







Skinvigorate kasvojen puhdistusharja

keskiviikko 9. heinäkuuta 2014

 Koska blogini ei ole rajattu mihinkään tyylisuuntaan (ehkä pitäisi?) ja en ole aikoihin postannut kauneudenhoitoon liittyvää, kerronpa laitteesta, jonka eilen sain postipaketissa: Mary Kay Skinvigorate Cleansing brush. Paketissa tuli myös 2 kpl harjaosia sekä paristot.

Kyseessä on siis pieni pyörivä ihon puhdistusta tehostava puhdistusharja. Laite myös kuorii, koska käytin putsarina Mary Kayn kevyesti kuorivaa TimeWise 3-in-1 Cleanseria. Puhdistusaineena voi siis käyttää mitä tahansa kasvojen puhdistusainetta




Alla olevassa elektronimikroskooppikuvassa nähdään miltä näyttää Skinvigoratella puhdistettu otsa (vasemmalla) verrattuna ns. käsipesuun (oikealla). Eli kaikki vaaleat kohdat ovat meikki- ym. jäännöksiä. Laitteen puhdistutehon on ilmoitettu olevan jopa 85% verrattuna normaalipesuun.


 Laite on erittäin yksinkertainen käyttää, vain kaksi nappulaa, joista alempi käynnistys ja ylempi nopeudensäätö (2 nopeutta). Puhdistuksen jälkeen harja irroitetaan ja se kannattaa samantien pestä miedolla saippualla (itse käytin Marseillen saippuaa) ja jättää se kuivumaan harjat ylöspäin.





Ja lopputulos:

Iho oli kuin kosmetogilla käynnin jälkeen!

 Samalla kertaa syväpuhdistus, hieronta ja kuorinta, kosteusvoide imeytyi hyvin ja vielä tänäänkin iho paitsi tuntui myös näytti paremmalta. Mitä tapahtuukaan kun tätä jatkaa joka ilta! Hintakaan (73 €) ei ole paha, kun vertaa muihin vastaaviin laitteisiin tai kosmetologilla käyntiin. 

Tästä tuotteesta tuli kyllä heti mun juttu ja jos se kiinnostaa myös sinua, niin laita viestiä! Kokeilemaankin voi tulla ;) 

Edit: Laite sopii myös herkälle iholle, koska harjakset ovat miellyttävän pehmeät. Ja kevyt kosketus riittää.




.

Loma Baijerissa - Retkiä - 4

lauantai 5. heinäkuuta 2014

Tänään kerron muutamalla sanalla retkistämme. Tällöin itsellenikin jää muistiin, missä on tullut käytyä. Yleensä minulla on tapana tyystin unohtaa paikat ja etenkin niiden nimet ja usein joudun kysymään mieheltäni (jolla on ilmiömäinen muisti): " Olemmeko olleet tuolla?" tai "Mikä sen paikan nimi oli?"

1. Partnachklammin sola ja Erbachin vuori

Yksi retkistämme suuntautui kuuluisien mäkiviikkojen hyppyritornien luota kävellen Partnachklammin solaan, jossa virtaa vesi. Uskomaton luonnonmuovaama paikka, jonne on tehty kävelypolku.



Muutaman kilometrin matkalla vastaan tuli vuohia:







Solassa oli viileää ja kosteaa. Vedenpitävä vaatetus oli ihan paikallaan






Sola päättyi avaraan kohtaan, jossa istuskelimme hetken heitellen kiviä





Matka jatkui kiipeämällä ylös Erbachin vuorelle




Takaisin alas pääsimme (onneksi) hisseillä, sillä jaloille alamäet ovat aikamoinen koetus..





Hyppyreiden luona jälleen.


2. Alpspitze ja Eibsee

Eräänä päivänä kävimme Saksan toiseksi korkeimmalla huipulla - Alpspitzessä, jonne on rakennettu näköalaritilätasanne, joka ulottuu 13 m vuoren seinämästä eli alla on huima kilometrin pudotus. Matkasimme mennentullen hissillä. Tosin mies ja poika (nuorempi) kiipesivät eräänä päivänä ylös. Matka kesti tuolloin heillä 6 tuntia.

 























 Tuona päivänä oli tosi kuuma, joten oli ihana päästä Eibseen kirkasvetiselle järvelle vilvoittelemaan rasittuneita varpaita. Saimme turistikortilla polkuveneen ja minä istuin veneen perässä miesten polkiessa!
















Mieheni uimahyppy virkistävän viileään veteen.






















Järvi ja sen rannalla sijaitseva hotelli on kuulemma suosittu turistikohde saksalaisille. Jos haluaa patikoida ilman ylämäkiä, suosittelen järven ympäri kiertävää lenkkiä.



3. Itävalta Innsbruck ja Saksan Neuschwansteinin linna

Eräänä päivänä kun satoi ja lämpötila oli ehkä n. +14 °C, vuokrasimme auton ja ajoimme Itävaltaan Innsbruckin kaupunkiin.














Vuorten ympäröimä kaupunki vaikutti oikein mukavalta ja siellä olisi viihtynyt pidempäänkin, mutta meidän täytyi jatkaa matkaa ehtiäksemme ajoissa Neuschwansteinin linnaan.


Yksi matkamme vaikuttavimmista kohteista oli siis Neuschwansteinin linna, jonka Ludvig II rakennutti itselleen yksityiseksi asunnoksi 1800 - luvun lopulla. Harmi juttu, että kuningas ehti asua siellä vain 100 päivää, sillä hän menehtyi mystisissä olossuhteissa. Palatsiin piti odottaa 3 tuntia, ennenkuin pääsi sisälle. Lipuissamme luki saksalaiseen tyyliin tarkka kellonaika, jolloin tuli meidän vuoro astua portista n. 20 hengen ryhmässä. Ehdimme hyvin käydä syömässä sillä valin ja mihinkäs meillä oli kiire...

  
Linna on toiminut esikuvana Walt Disneyn Prinsessa Ruususelle :) 



Linna oli vaikuttava myös sisältä, mutta siellä ei saanut kuvata. Ihan mielettämät puitteet....kuningas taisi tykätä kullasta ja krumeluureista...

Oppaamme kertoi mielenkiintoisia tarinoita ja kannatti odottaa ne kolme tuntia.

Voi, voi paljon olisi kuvia ja kerrottavaa, mutta taidan päättää Saksan matkakertomuksen tähän, jotta pääsisin jo uusien aiheiden pariin - ja niitähän riittää ;)






Terv. Marita ja Tuomo